Suomessa evankelisluterilainen ja ortodoksinen kirkko ovat oikeutettuja keräämään verotuloja jäseniltään, joka peritään automaattisesti verotuksessa. Lapset liitetään samaan uskontokuntaan kuin hänen vanhempansa ja sen myötä melko suuri osa suomalaisista on tai on ollut kirkon jäseniä elämänsä aikana.
Käsittelen lyhyesti kirkollisveron taloudellisia vaikutuksia yksityishenkilön näkökulmasta. Hengellinen tai uskonnollinen lisäarvo on jokaisen subjektiivinen kokemus, enkä koe omaavani riittäväää kompetenssia kommentoimaan asiaa.
Kirkollisveron määrä?
Kirkollisvero on 1-2% välillä riippuen kunnasta, voit tarkistaa veroprosenttisi eroakirkosta laskurin avulla. Alla on yksinkertainen taulukko, jossa on vuosipalkan mukaan laskettu kolmella eri veroprosentilla kirkollisveron määrä.
Palkka/vuosi | Vero 1% | vero 1,5% | Vero 2% |
30000 | 300 | 450 | 600 |
35000 | 350 | 525 | 700 |
50000 | 500 | 750 | 1000 |
60000 | 600 | 900 | 1200 |
80000 | 800 | 1200 | 1600 |
100000 | 1000 | 1500 | 2000 |
Mitä kirkko antaa sinulle?
On relevanttia kysyä mitä lisäarvoa kirkon jäsenyys sinulle tuo? Suurin osa suomalaisista on ns. tapakristittyjä ja jäsenyys on tullut vanhempien kautta, eikä siihen ole sen jälkeen kiinnitetty huomiota. Suhde kirkkoon on etäinen, eikä toiminnalla ole vaikutusta jokapäiväiseen elämään.
Häät, kummiksi rekisteröityminen ja siunaus vaativa kirkon jäsenyyttä, mutta lasten ja nuorten palveluissa jäsenyyttä ei vahvisteta, eikä osallistumista estetä ei-jäseniltä. Kirkon palveluntuotanto on kuntakohtaista ja oletan ettei suuri osa jäsenistä ole edes tietoisia oman kirkon järjestämistä palveluista. Tampereen seurakunnan palvelutarjonta on laajaa, mutta on melko ymmärrettävää ettei alle 800 asukkaan Lestijärvi pysty tarjoamaan edes lähelle yhtä laajaa palveluvalikoimaa.
Eroaminen
Eroaminen on erittäin helppoa, tämän linkin kautta pääset kaavakkeeseen johon voit täyttää tietosi ja erosi otetaan käsittelyyn. Mikäli eroat 2018 vuoden aikana, olet vapautettu vuoden 2019 kirkollisverosta.
Kirkollisveron sijoittamisen vaikutus omaan talouteen?
Suomalainen mediaaniansio on n. 36 000€ ja käytän laskelmissa 1,5% kirkollisveroa, tällöin kirkollisvero olisi 540€/vuosi. Mikäli tämä 540€ sijoitetaan passiivisiin indeksiosuusrahastoihin, joissa olisi tuotto-odotuksena 7%. Sijoitushorisontti 45 vuotta kasvaisi varallisuus korkoa korolle ilmiön ansiosta 165 000€. Voit laskea oman kirkollisverosi korkoakorolle tuoton laskurin avulla
Laskelma on yksinkertaistettu ja lopulliseen tuottoon vaikuttaa hallinnointipalkkio, lunastaessa maksettavat verot, lainsäädännön muutokset ja valittava indeksi. Muuttuvia tekijöitä on paljoa ja laskeleman tarkoitus kertoa millainen pitkäntähtäimen vaikutus kirkollisverolla on henkilökohtaiseen talouteen.
Tässä on hyvä esimerkki, miten voit taloudellisesti varautua omiin eläkepäiviin. Kirkollisvero peritään automaattisesti verotuksesta ja siksi sen maksaminen ei aiheuta tunnereaktiota, joka suurista laskuista yleensä tulee. Mikäli lasku tulisi tammikuussa tai kuukausittain ja se pitäisi hyväksyä ja maksaa, nousisi eronneiden määrä merkittävästi.
Artikkelia varten sain arvokkaita kommentteja entiseltä opettajaltani Pekka Kososelta ja mikäli haluat tutustua tarkemmin kirkon palveluntuotantoon ja periaatteisiin suosittelen tutustumaan Kirkko ja julkiset palvelut mietintöön