Uusia työkuvioita

Heinäkuun alussa näin Twitterissä ilmoituksen, jossa kerrottiin Kemiran hakevan suomea puhuvia työntekijöitä Puolan toimistolle. Tiedustelin ilmoittajalta tästä lisätietoja ja lisätietojen perusteella lupasin laittaa hakemuksen. Päätös tapahtui hetken mielijohteesta ja hetkeä myöhemmin jo mietin että mihin olen lupautunut? Aloin kuitenkin hioa CV:täni kuntoon hakemusta varten.

CV:tä katsoessani mieleeni tuli ajatus? Pärjäisinkö? Olisiko englanninkielen taitoni riittävä? Minä sosiaalialan työntekijä pörssiyhtiössä töissä? Kiitos Jari Sarasvuon mahtavien podcastin osasin pysäyttää tämän ajatuskulun ja palata ajassa taaksepäin n.7 vuotta, jolloin olin hieman samankaltaisessa tilanteessa.

Aloitin 2010 sosiaalialan työurani kehitysvammaisten leiriohjaajana. Muistan silloin jo miettineeni, että miten ikinä tulen pärjäämään työssä kun minulla ei ole mitään kokemusta. Nuori (tyhmä ja tietämätön) kun olin, päätin kuitenkin kokeilla ja hoitaa työni niin hyvin kuin osasin. Kesän jälkeen minulle tarjottiin jatkosopimusta samalle säätiölle, mutta Helsinkiin kehitysvammaisten työtoiminnan ohjaajaksi. Työyksikköni tulisi olemaan leipomo ja työhönvalmennus.

Otin työn vastaan intoa puhkuen, kahden vuoden nuoriso-ohjaaja opintojen jälkeen minulle tarjottiin töitä ja vielä Helsingistä.  Tutustuessani työpaikkaan vasta minulle konkretisoitui, että mihin olen itseni laittanut?. En osaa leipoa yhtään! Minun pitäisi osata ammatikseni ohjata kehitysvammaisia leipomaan ilman mitään taitoja.

Vietin 7 kuukautta työtehtävässä ennen kuin palasin takaisin koulun penkille ja minulle annettiin kiitettävät arviot työstäni. Näen nykyisen tilanteeni hieman samanlaisena kuin silloin. Ainoastaan iän myötä ammatillinen kompetenssini on kehittynyt ja olen oppinut kyseenalaistamaan itseäni, jota taitoa silloin minulla ei ole.  Valitettavasti tämä ei aina ole kovin hyvä asia.

Laitoin hakemuksen Kemiralle, pääsin työhaastatteluun ja vielä toiseen työhaastatteluun. Haastattelut menivät mielestäni ihan hyvin ja minulle ilmoitettiin, että sain paikan Junior procurement officerina. Yritin siirtää aloitusta hieman myöhemmäksi, mutta lopulta sovimme että aloitan 6 viikon päästä hyväksymisestäni.

Asioiden järjestely Suomessa

Minulla on valtion virka yövalvojana ja ehdoton edellytys Kemiralle lähtemiseen oli palkattoman opintovapaan saaminen. Asuntosijoituskuviot ovat sellaisella tolalla, ettei minulla ole mahdollisuutta irtisanoa itseäni Suomessa. Lisäksi haluan, että minulle on varasuunnitelma jos Kemiralla asiat menevätkin pieleen.

Omaan asuntooni löysin helposti vuokralaisen, kun olin juuri vuokrannut sijoitusasuntoa samassa talossa. Kahdesta hyvästä hakijasta sain molemmat vuokralaisikseni.

Olen neuvotellut yhtiökumppanini (tästä myöhemmin) ja muutamien ystävien kanssa, että jos asuntoni vaativat remonttia tai muuta hoitoa niin he ovat lupautuneet auttamaan tarvittaessa. Erittäin pienissä hommissa ammattilaisten käyttäminen on suhteettoman kallista ja siksi pienet työt pystyy lähipiirissä olevat ihmiset hoitamaan.

Puola

Saavuin 30.8 Gdanskiin hoitamaan asioita valmiiksi ja 1.9 perjantaina aloitin työni Kemiralla. Olen tänään viettänyt ensimmäisen päivän perehdytyksessä ja ensi viikolla aloitan varsinaisen työnteon. Ensituntuma oli oikein hyvä, kollegat vaikuttavat erittäin mukavilta. Ensimmäisen päivän perusteella olen hyvin luottavainen siitä, että tulen selviämään työssä.

 

 

 

 

Mainokset